perjantai 14. kesäkuuta 2013

Oletko elämäsi yli-optimoija?

Vastikään löytämäni blogi Urbaani Oranki kirjoitti tänään mielenkiintoisen postauksen Elätkö tuottoisaa elämää? Kirjoituksen käsittelemä ROI-ajatusmaailma on yksi minunkin blogin teemoista, sillä yksi syy tämän blogin kirjoittamiseen on saada itsestäni ja elämästäni entistä enemmän irti.

Milloin siis SMART-kriteerit täyttävien tavoitteiden laatiminen ja seuraaminen tai treenien, ruoan ja unen taulukoiminen ja analysoiminen muuttuu elämää rikastavasta sitä köyhdyttäväksi? Onko oman elämän kvantifioiminen – resurssien ja saavutusten numeerinen tarkastelu – hullujen hommaa?


Kärjistän ja liioittelen tietenkin. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, numeroiden kirjaaminen saa minut liikkeelle. Lisäksi on eri asia olla apatiaan vaipunut laiskamato kuin hetkeen tarttuva renessanssi-taiteilija, joka vähät välittää pensselivetojen tai filosofisen keskustelun tuottavuudesta.

Hyvää elämää ei voida muuttaa numeroiksi, mutta uskon, että minulla on paremmat eväät hyvän elämän tavoitteluun, mikäli nukun vähintään 7 h / vrk, syön salaattia ja muita kasviksia päivittäin, luen 15–45 min ennen nukkumaanmenoa ja pystyn tempaamaan ruuminpainoni verran.

Yksi henkilökohtaisista treenitaulukoistani.
Onko tässä menty jo liian pitkälle?


Olen insinööritaustainen humanisti. Saavuttaakseni abstrakteja ja monisyisiä tavoitteita, erittelen niistä konkreettisia osia, joita mittaamalla voin arvioida suuntaani varsinaiseen tavoitteeseen nähden.

Mielestäni metsään mennään juuri siinä vaiheessa, kun kuvaajat ja taulukot alkavat rajoittaa arjen valintoja liikaa. Varsin ympäripyöreästi kirjoitettu, myönnettäkööt, mutta yksilöllisyyttä ei voi mitata. Tarkat tavoitteet helpottavat kurinalaista elämää, mutta vähentävät mahdollisuutta rakastua johonkin yllättävään. Elämä on yhtä tasapainoilua ääripäiden välillä. Hyvä renki, mutta huono isäntä ja silleen.

Lopuksi tuotteliaisuusvinkki, jonka otin vasta eilen käyttöön. Luen nykyään blogini Feedlyn kautta, jotta voin käyttää aikani Internet-selaimen kirjanmerkkipäivitysrumban sijaan johonkin tuottavampaan. Vaikkapa useamman blogin seuraamiseen. Sekä Urbaanioranki että Frank Forencichin blogit löysivät tieni verkkosyötteisiini.

Edit: Lue myös aihetta liippaava Nyt-liitteen artikkeli: Biohakkeri parantaa itsensä, niin teet pian sinäkin

1 kommentti:

  1. En ole päässyt lämpenemään Feedlylle. Kaipaan google readerin kaltaista askeettisempaa readeria. Käytän googlen readeria nyt itsepintaisesti tämän kuun loppuun saakka ja varmaan sitten pakon edessä vääntäydyn Feedlyyn.

    Vaikka en ihan samanlaisia taulukoita rustaile, niin saan kyllä kicksejä kehitykseen ja tavoitteisiin liittyvistä numeroiden pyörittelystä.

    VastaaPoista