Tulehtuneet YT-neuvottelut nilkan kanssa

Juoksuharjoitteluni kompastui taas 2M2S-hölmilyyn. Viime vuoden puolella oli ensin ongelmia vasemman pohkeen kanssa ja sitten sain jääräpäisestä juoksemisesta samaisen puolen jalkapohjan kalvojänteen tulehduksen, joka pysäytti juoksemisen kuudeksi kuukaudeksi.

Tällä kertaa vasemman(!) jalan nilkka pisti yhteistoiminnan poikki kipeytymällä viime keskiviikon (28.8.) polkulenkillä niin pahoin, että viimeinen kilometri kotiin piti kävellä nilkuttaen. Rasituksen takia nilkka turposi näyttävästi. Turvotus laski viikonlopun aikana, mutta ei ole hävinnyt vieläkään kokonaan, joten kävin tänään tiistaina (3.9.) näyttämässä nilkkaani terveysaseman lääkärille.

Elokuun kattaus: A Place in the Table & manteli-pellavasiemenpurilainen

Päätin alkaa kirjata säännöllisesti myös mielenkiintoisia dokumentteja ja vegaanisia reseptejä tänne blogin puolella. Otan tavoitteekseni tutustua yhteen uuteen dokumenttiin ja vegereseptiin kuukaudessa. Jos kirjottaisin englanniksi, niin Monthly food for thought olisi sopinut mainiosti postaussarjan nimeksi.

Olin kompastua nokkeluuteeni yrittäessäni vääntää postaukselle nimeä. Tiedonjanoon viittaavat otsikot olisivat rajoittaneet reseptivalikoimaani. Dokkari-kokkari kuulostaa korvaani liian arveluttavalta ja Faktaa ja vatsantäytettä on ontuva. Chez Documentaire ja Kulinaristinen katse ovat taas liian fiinejä makuuni.

Pidemmittä esipuheitta kuukauden ravitsemussuosituksiin ja varsinaiseen pihviin.

Manteli-pellavasiemenpihvi

Reseptistä riittää ~3 kuvan mukaiseen pihviin, tein kerralla tupla-annoksen.

2–3 isoa pihviä:

• 2 valkosipulin kynttä
• 2,5 dl (1 cup, ~160 g raakana/kuivana) kuorittuja manteleita
• 1,2 dl (1/2 cup, ~65 g) pellavasiemenrouhetta
• 2 rkl balsamietikkaa
• 2 rkl kylmäpuristettua öljyä
• suolaa maun mukaan

Mittanauha ja miinuskalorit

Viime aikainen kirjoittelu lihavuudesta ja terveydestä sai minutkin tarttumaan viimein näppäimistöön. Helsingin Sanomat kirjoitti jo heinäkuussa, että ylipainoisena pysyminen on kovaa työtä. Elokuinen artikkeli "Terve ja lihava" sekä ravitsemusasiantuntija Patrick Borgin Health at every size + laihtumisen vastustaminen -kirjoitus samaisesta aiheesta tutustutti minut HAES-käsitteeseen.

Sokeasti painoindeksiä tuijottamalla 186 cm pituinen henkilö on
normaalipainoinen painaessaan 64,0 - 86,4 kg. (Lähde: Wikipedia)

Tähdennettäkööt nyt heti alkuun, että en ole kokenut missään elämäni vaiheessa olleeni lihava, enintään hieman ylipainoinen. Viime marraskuussa, aloittaessani tämän blogin kirjoittamisen, astuin vaa'alle ja sain 86 kilon elopainollani painoindeksiksi 24,9, joka keikkuu juuri ja juuri lievän ylipainon alapuolella.

Helmikuussa kävin ottamassa tarkemmat lukemat kehostani, jolloin InBody kehonkoostumusanalyysi antoi painoindeksiksi 24,1 ja rasvaprosenttiksi 21,5. Olen siis normaalipanoinen, mutta kannan erityisesti keskivartalossani rasvaliikakiloja.

Kuukauden kirjavinkki: Thrive The Vegan Nutrition Guide

Jenkkiversion kansi

Treenirintamalla ei ole tapahtunut mitään erikoista, joten päätin vinkata ja kirjoitella yhdestä vegaaniurheilijoiden perusteoksesta Thrive: The Vegan Nutrition Guide to Optimal Performance in Sports and Life -kirjasta, jonka on kirjoittanut entinen ammatti-triathlonisti Brendan Brazier (tsekkaa halutessasi myös hänen nykyinen Vega-yrityksensä).

Kirjasta on kirjoitettu jo paljon, joten en toista tässä kaikkia perusasioita. Keppijumppaa ja Porkkanaa blogia pitävä Elina on kirjoittanut Thrive Dietistä hyvän suomenkielisen summauksen, jota tämä postaus toivottavasti täydentää.

Myös blogilistaltani löytyvä No Meat Athlete on hehkuttanut kirjaa blogissaan ja haastatellut Brendan Brazieria podcastissa.

Uudet nopeat juoksutossut

Eilen keskiviikkona posti toimitti ovelleni juoksukenkätilauksen, jonka olin tehnyt puolitoista viikkoa aikaisemmin. Nyt minulla on vihdoin oikeat juoksutossut. Edelliset (ja aikoja sitten edesmenneet/hukkuneet) juoksukengät olen muistaakseni ostanut yhdeksän vuotta sitten.

Alkukesän juoksukenkien virkaa ovat toimittaneet jo lähes puhkikuluneet TNF:n maastolenkkarit, joilla on ikää ainakin viisi vuotta. Tarkoitus on saattaa kyseiset maastolenkkarit pysyvästi eläkkeelle syyskuuhun mennessä.

Vasemmalta oikealle: Vanhat nimettömät TNF:n maastolenkkarit,
NB:n MR10YB2 ja NB:n  MT10BY2

Ensimmäinen puolimaraton takana

Olen jossain asioissa todella helppo yllytettävä. Tämän päiväiseen 21 097 metrin eli puolimaratonin mittaiseen treeniin ei tarvittu kuin yksi video.

Kyseessä ei ollut siis juoksutreeni, vaan sisätiloissa tehty soututreeni. Tällä viikolla järjestettävien Crossfit Games -kisojen innoittamana päätin kokeilla 21 097 metrin matkan soutamista Concept 2 -soutulaitteella.

Tahdissa mars, musiikkia lenkkipolulle

Liikuntatauolta paluu on sujunut hyvin. Kesäkuun kolmelle viimeiselle viikolle kertyi Movescount-merkintöjä 16 kpl ja tähän mennessä heinäkuulle 10 kpl. Mitään varsinaista suurempaa ideaa tai järjestelmällisyyttä treenaamisessa ei vielä ole, kunhan yritän liikkua monipuolisesti ja luoda kestävää pohjaa tuleville varsinaisille liikuntatavoitteille.

Juoksukin on kulkenut, vaikka varsinaisia juoksutossuja en ole vielä hankkinutkaan. Olen pyrkinyt juoksemaan kevyesti ja opettelemaan nopean askelrytmin (cadence, turnover rate). Askelrytmiopettelun apuna olen käyttänyt musiikkia.

Alkutason testaus ja loppuvuoden tavoitteita

Viime marraskuussa virallista kuntoprojektia ensimmäistä kertaa aloittaessani en tehnyt minkään sortin kuntotason testausta. Koska olen moneen kertaan todennut numeroiden ja kuntopisteiden keräämisen motivoivan minua, niin päätin tällä viikolla mitata lähtötasoni Cooperin testillä ja 2 000 metrin soutu-urakalla.

Ihanan kauhea Cooper-testi

Monet lukijoista ovat varmaankin joutuneet/päässeet kokeilemaan Cooper-testin juoksemista peruskoulussa, vaikka kyseinen testi on alunperin luotu armeijan joukko-osastojen kuntokartoitukseen. Minäkin olin osallistunut 12 minuutin juoksutestiin viimeksi aika tarkalleen seitsemän vuotta sitten suorittaessani asepalvelusta. Tuolloin juoksin 3 030 metriä.

Oletko elämäsi yli-optimoija?

Vastikään löytämäni blogi Urbaani Oranki kirjoitti tänään mielenkiintoisen postauksen Elätkö tuottoisaa elämää? Kirjoituksen käsittelemä ROI-ajatusmaailma on yksi minunkin blogin teemoista, sillä yksi syy tämän blogin kirjoittamiseen on saada itsestäni ja elämästäni entistä enemmän irti.

Milloin siis SMART-kriteerit täyttävien tavoitteiden laatiminen ja seuraaminen tai treenien, ruoan ja unen taulukoiminen ja analysoiminen muuttuu elämää rikastavasta sitä köyhdyttäväksi? Onko oman elämän kvantifioiminen – resurssien ja saavutusten numeerinen tarkastelu – hullujen hommaa?

Yöunet 7,2 h (kasvua +11 %), aamupaino 79,5 kg (-1 %), ennen 5,8 km aamulenkkiä yks banaani & 5 cashew:ta (143 kcal). #yolo #fwdprogress
— Eetu Immonen (@ImmonenEetu) June 14, 2013

Haaste - Ykstoist ykstoist x2

Palattuani blogin pariin viime viikolla löysin moderointia odottavien kommenttien joukosta (okei, kommentteja oli vain yksi) haasteen – tuon blogimaailman pyramidihuijauksen.

Ei vaiskaan, kaikkihan meistä kirjoittaa blogia ja päivittää facebookkia/twitteriä/instagramia/tumblria/jne saadakseen huomiota. Tosiasiassa mieltäni lämmittää ja egoani hivelee saada kommentteja/tykkäyksiä/+1:iä/käytettyjä alusvaatteita/jne. Siispä suurkiitos haasteen lähettäneelle Sporttimamalle!

Haasteohjeet:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastetun pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet hän on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

Kysymyksiä ja vastauksia. (Kuva: Tim O'Brien)

Aluksi 11 faktaa minusta:

1. Olen vasenkätinen.
2. En ole kissa- taikka koiraihminen, vaan ihmisihminen. Joskus nekin ovat liikaa, homo homini lupus est.
3. 6-vuotiaana halusin tähtitieteilijäksi.
4. Haaveilen pyöräilystä Jäämerelle ja Euroopan halki/poikki, mutta en saa kunnostetuksi pyörääni edes koulumatkaa varten.
5. Olen INTP.
6. Minun on helpompi vastata tarkempiin kysymyksiin, kuin vain kertoa kuulumisia/asioita. Nytkin vastasin ensin allaoleviin kysymyksiin (tosin niistäkin 1. tuotti vaikeuksia), ennen jumittumista näihin faktoihin. Myös haastekysymysten keksiminen kesti kauan.
   

Paluu lähtöruutuun

Ihminen on terve, kun se kirjoittaa. Yritän tässä nyt palata terveiden kirjoihin aloittamalla tämän blogin toistamiseen. Lokakuun 2012 lopussa ilmoitin koko maailmalle alkavani treenata puolimaratonia varten.

Julkinen julistus innostikin minua aloittamaan treenaamiseen, joka ainakin juoksun osalta alkoi liiankin nopeasti. Sain reilun kuukauden treenin jälkeen jalkaani rasitusvamman, joka kummittelee toisinaan vielä tänäkin päivänä.

Puolimaraton jäi väliin ja muukin treenaaminen loppui motivaationpuutteen (ja opiskelukiireiden) vuoksi huhtikuussa. Vajosin vanhaan liikkumattomuuteeni.

Laiska, tyhmä ja saamaton

Tänään sain kuitenkin viimein kipinän "tehdä jotain" elämälleni. Päätin aloittaa siivoamalla yksiölääväni, koska liikkumattomuuteni on osa isompaa ja yleisempää saamattomuuden vyyhtiä, jota täytyy alkaa purkaa yksi tehtävälistan kohta kerrallaan.

Ihana etelään avautuva 5 neliön lasitettu parvekkeeni
kuvaa hyvin minua ja elämääni.

Kuukauden vegehaaste ja vegaanin herkkupäivä

Kaverini ilmoitti kokeilevansa Forks Over Knives -dokumentin innoittamana vegaanista ruokavaliota koko huhtikuun ajan ja haastoi minut konsultiksi ja tsemppaajaksi. Kokkaan lämpimän aterian kotona keskimäärin kerran viikossa ja muutenkin ruokailutottumukseni saattavat vaikuttaa muiden mielestä tylsiltä, mutta lupasin tehdä parhaani.

Modernit maailmanparantajat ottavat
opetuslapsia vastaan somessa.

Ajattelin aloittaa kaverini valmentamisen mielestäni tärkeimmästä asiasta – herkuttelusta. Kun muistaa syödä tarpeeksi paljon/usein ja varaa myös kotiin/reppuun terveellisiä vegaanisia herkkuja, on paljon helpompaa välttää eläinperäiset ja muut epäterveelliset ruokahimot.

Smoothie-baarin vippitilaisuus

Se tuli tänään! Lähes kuukauden odottelu palkittiin vihdoin, kun sain Matkahuollolta tekstarin:

Siwa XXX HELSINKI: Pakettisi MH****FI on noudettavissa. Hinta 0.00. Henkilökortti/valtakirja mukaan.

Suohirviön poika

Viime viikolla nukkumaanmeno
venyi yhteen kahteen aamuyöstä
herätys kello yhdeksän
– se niistä pitkistä unista.

Tällä viikolla tullut herättyä jo kuudelta
yöunet vähentyneet entisestään.
Eilen löin pääni kaapin kulmaan
ja kirosin lapsilauman kuullen.

Tänään jäi soututreeni kesken
väsytti ja jalkoja kramppasi
Kotimatka kaupan kautta,
mutta taatelihylly olikin tyhjä.

Kassatytön aito hymy
vähensi päivän pettymystä.
Säteilin bussissa negatiivista energiaa,
ettei kukaan istuisi viereeni.

Huomasin vasta kotona
unohtaneeni ostaa banaaneja.
Huomenna smoothien sijaan
eväinä jotain ihan muuta.

Tupla-annos deetä
ja rooibos-teetä,
Kerrankin aikaisin nukkumaan
kokeillaan huomenna uudestaan.

52 päivää Helsinki City Runiin
8,6 juoksukilometriä

67,44 / 400 kulutettua BM:ää (34 396 kcal)
11,46 BM:ää jäljessä päivittäisestä tavoitteesta

Fundamentalismin vaaroista

Olin suunnitellut tätä jo pitkään, ainakin helmikuusta lähtien. Olin kuullut Helsingin Sanomien tabloidi-muutoksesta jo aiemmin, mutta varsinaiset uudistukset kantautuvat tänne periferiaan paljon myöhemmin. Lentäisin Boeing 767 -matkustajalentokoneella päin Sanomataloa tai ainakin kirjoittaisin vihaisen blogipostauksen siitä, miten pienentynyt sanomalehti on pilannut elämäni.

Tänään tilaisuuteni iskuun viimein koitti.

Wanha kunnon hesari & uusi HS... paremminkin BS! 

Kooste helmikuun treeneistä

Totuttuun tapaan käyn läpi kuluneen kuukauden treenit ja tavoitteet kuvaajien kera. Kuten jo ehdinkin varoittaa, en päässyt täysin helmikuulle asetettuihin tavoitteisiin. Olen kuitenkin tyytyväinen helmikuun saldoon, varsinkin kun ottaa huomioon, että helmikuussa oli kolme vuorokautta vähemmän kuin tammikuussa.

Helmikuussa tuli kirjattua 21 treenikertaa (-16 % tammikuuhun verrattuna), yhteensä 1086 minuuttia (+16 %) ja 13 804 kulutettua kilokaloria (-1 %). Treeniaika jakautui eri lajien välillä seuraavasti.

Helmikuussa ei tullut juostua. Crosstrainer kasvatti suhteellista osuuttaan.

Pitäisikö minun nukkua enemmän?

Olen kirjoittanut nukkumisesta täällä aiemminkin: tammikuussa pidin kaksi viikkoa unipäiväkirjaa ja helmikuussa kerroin kätevästä ohjelmasta, joka auttaa ainakin minua nukahtamaan myöhäisillan tietokoneen tuijottelun jälkeen.

Lisäksi olen onnistunut vakiinnuttamaan yöllisen unirytmini kohtalaisesti. Olen noussut säännöllisesti ylös (herätyskellon avustamana tosin) klo 8, myös viikonloppuisin. Tosin muutama aikaisempi klo 6.30 aamuherätys on täytynyt kestää opiskelujen takia. Keskimäärin olen nukkunut edelleen 7,5 tuntia yössä. Silti mietin, että pitäisikö minun nukkua enemmän?

Kun uni ei tuu / kai vika täyskuun. (Kuva: kukkurovaca)

Positiivinen tulosvaroitus

Tammikuun lopussa asetin helmikuulle tavoitteita, joihin en aivan yllä. 17 000 kulutetun kilokalorin tavoite ei täyty, enkä ole pystynyt juoksemaan. Kaiken kukkuraksi sykevyöni rikkoitui, joten kulutettujen treenikalorien ja sykealueiden arvioiminen on vaikeutunut. Mistä tämä positiivisuus sitten johtuu? Olenko sairas tai seonnut?

Suunto t6:ni on löytänyt uuden sykevyön rinnalleen (rinnalleni?).

Kokemuksia aktiivivenyttelystä

Kävin keskiviikkona Vahva-Lassin kanssa venyttelyssä, enkä missä tahansa venyttelyssä, vaan aktiivivenytelyssä. Unisportin mukaan: "Aktiivivenyttely ei ole venyttelyä perinteisessä mielessä vaan nimensä mukaisesti aktiivista työskentelyä liikkuvuuden, koordinaation ja voiman samanaikaiseksi parantamiseksi. Tunti pohjautuu tuoreeseen tietoon liikkuvuuden harjoittamisesta ja lihaskalvoteorioista."

Seuraavassa lyhyt kuvaus tunnin kulusta ja sisällöstä.

Tällä tunnilla ei ollut tarkoitus saada otsaa varpaisiin. (Kuva: ShellyS)

Vegaanisia videoita

Sen verran kiirettä pitänyt, etten ole ehtinyt tuottaa alkuperäistä materiaalia tänne blogiin. Tässä mainitsen vain nopeasti kaksi hauskaa ja rentoa lähestymistapaa vegaaniseen kokkailuun. Omalta osaltani yritän edistää veganismia tämän blogin kautta, joten on hauskaa nähdä, miten erilaisia lähestymistapoja veganismin popularisoimiseen voi olla.

Tekninen takaisku

Vuoden 2013 kalorikulutustavoitteeni on kokenut kolauksen. Uskollisesti palvellut Suunnon sykevyö oli ilmeisesti vuosien saatossa haurastunut ja meni yllättäen poikki viime viikolla.

Sydämeni sykkeet eivät enää tallennu uskollisen ystäväni muistiin.

InBody kehonkoostumusanalyysi

Kävin viime perjantaina analysoimassa kehonkoostumukseni InBody720-laitteella. Viikonloppu ja alkuviikko olivat sen verta kiireisiä, että tulosten käsittely täällä blogissa tapahtuu vasta nyt. Käyn läpi suurimman osan analyysin tuloksista skannatusta raportista, jonka sain kotiin vietäväksi mittauksen jälkeen. Hyvän yleiskuvan analyysin raportista antaa InBodyn omat tulkitsemisohjeet tuloksille.

Älä järkytä unirytmiäsi näyttöpäätteen loisteella

Nopea lisäys viime viikkoiseen unipäiväkirjaan. Jos/kun koneella roikkuminen venähtää myöhään yöhön ja loistava LCD-näyttö vaikeuttaa nukahtamista, niin kannattaa ottaa kokeiluun f.lux-ohjelma.

f.lux-ohjelma toiminnassa

Kooste tammikuun treeneistä

Vuoden ensimmäinen kuukausi on jo menneisyyttä. Nyt on aika tarkastella kuvaajien muodossa, paljonko aikaa treenaamiseen kului ja miten treeniaika jakautui eri liikuntamuotojen välillä. Tammikuussa tuli kirjattua 25 treenikertaa, yhteensä 936 minuuttia ja 13 933 kulutettua kilokaloria. Treeniaika jakautui eri lajien välillä seuraavasti.

Tammikuun ainoa juoksutreeni oli rappukäytävässä tehty lyhyt intervalliharjoitus.

Rakas unipäiväkirja

Rakastan ja vihaan nukkumista. Pidän pedillä pötköttelystä ja raukeasta torkkumisesta. Samaan aikaan minua harmittaa se, että ihminen tarvitsee niin paljon unta. Käyttäisin mieluummin nukkumiseen kuluvat tunnit treenaamiseen, opiskeluun tai maailmanparantamiseen.

xkcd: Good Morning (http://xkcd.com/448/)

Kysy Eetulta!

Heips! Olen 26-vuotias poika, 186/85, ok? Ei sentään, vaan ohessa vastaukset kyselyyn, jonka bongasin Keppijumppaa ja porkkanaa -blogista, josta ne oli bongattu jne...

1. Mitä söit tänään aamiaiseksi?

Ehdinkin kirjoittaa aamiaistottumuksistani aivan äsken. Tänään meni iso annos puuroa, 3 desiä appelsiinituoremehu ja pieni kourallinen maapähkinöitä.

2. Kuinka paljon vettä juot päivässä?

Kaipa sitä reilu 2 litraa tulee päivittäin juotua. Juon vettä kaikilla muilla aterioilla paitsi aamupalla. Vesipullo kulkee myös repussa mukana.

3. Mikä on suosikkitreenisi tällä hetkellä?

Olen tykästynyt sisäsoutuun, kun jalkavamma on estänyt juoksun.

Pyhä kolminaisuus - ruokavalioni kulmakivet

Edellisessä kirjoituksessa pohdin hieman suhdettani ruokaan. Nyt on aika sukeltaa konkretiaan. Päivittäiseen ruokavaliooni sisältyy kolme melko muuttumatonta ateriaa: aamupala, välipala-smoothie ja iltapala. En yleensä laske kaloreita tai punnitse proteiineja, mutta tämä kirjoitus antoi mahdollisuuden tutustua ruokani ravintosisältöihin.

Tässä hieman yleisiä lukuja pyhästä kolminaisuudestani: aamupalasta, smoothiesta ja iltapalasta, ennen kuin otan ne yksittäiseen käsittelyyn. Suluissa vuonna 2005 julkaistujen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset.

• 50 - 60 % päivittäisestä energiantarpeestani täyttyy 1 700 kilokaloria sisältävällä kolminaisuudella
• Ne sisältävät yhteensä n. 50 grammaa ravintokuitua (25 - 35 g päivässä (12,6 g / 1 000 kcal))
• 0,0 grammaa lisättyä sokeria (enintään 10 % päivittäisestä energiansaannista)
• 55 grammaa proteiinia, 13 % energiasta (10 - 20 % päivittäisestä energiansaannista)
• 70 grammaa rasvaa, 37 % energiasta (25 - 35 % päivittäisestä energiansaannista)
• 215 grammaa hiilihydraattia, 50 % energiasta (50 - 60 % päivittäisestä energiansaannista)

Tykkää kuin hullu puurosta

Päivän viljapitoinen startti

Olen syönyt aamupuuroa lähes päivittäin jo reilun kahdeksan vuoden ajan. Alkuaikojen sokeripitoiset pikapuurot on korvautunut seuraavalla koktaililla: 0,9 dl neljän viljan hiutaleita, 0,2 dl ruishiutaleita, 0,2 dl kolmen viljan leseseosta, pari ruokalusikallista pellavasiemenrouhetta ja muutama hyppysellinen suolaa. 4V:n hiutaleet mittaan kupilla, muuta ainesosat menevät kattilaan silmämääräisesti.

Kahvista en ole koskaan oppinut pitämään, joten sitä en juo. Paheeni on appelsiinitäysmehu. Joskus tulee lisäksi juotua vihreää teetä ja mateeta. Leipä on jäänyt viime aikoina taka-alalle, saatan syödä sen sijaan kourallisen pähkinöitä.

Viileän trendikäs smoothie

Smoothie on kätevä pakata mukaan treenikassiin

Opin tekemään smoothieita viime kesänä. Pian se löysi paikkansa päivittäisenä vitamiinipommina. En jaksa varioida perusreseptiä paljoakaan päivästä toiseen. Smoothien rungon muodostavat pakastetut marjat tai hedelmät: isän keräämät puolukat tai kaupan altaasta pyydystetyt mustaviinimarjat tai mangopalat. Jäisen ainesosan lisäksi jokaiseen smoothieen tulee banaania, hampunsiemenrouhetta ja kurpitsansiemeniä.

Kuvasta poiketen cashew-pähkinät eivät päädy yleensä sekoittimeen vaan popsin niitä sellaisenaan työ- tai opiskelutauoilla. Mantelijauhoa saatan lisätä joukkoon, jos mukaan ei tule avokadoa. Kiivit toimivat myös banaanin ja pakastemarjojen seassa. Pinaattia tai muuta vihreää tulee laitettua smoothien sekaan harmittavan harvoin.

Viljaympyrä sulkeutuu

Myös myslini on kotitekoinen koktail

Illan mysliannos jogurtilla on myös vanha tapa, noin neljän vuoden takaa. Maustamattoman jogurtin korvaaminen tuotti eniten vaikeuksia siirtyessäni vegaaniksi. Vielä joulukuussa lisäsin soijajogurtin sekaan mustikkakeittoa. Nyt olen oppinut ja tottunut jättämään smoothiesta desin verran lisättäväksi mysliin – periaatteessa Alpron jättäminen kokonaan pois olisi mahdollista.

Myslikin menee illasta toiseen samalla kaavalla: kaurahiutaleet, maapähkinät, rusinat ja auringonkukansiemenet yhteen, jogurttismoothie ja pieneksi paloiteltu puolikas omena sekaan.

Kokkaan kotona melko harvoin edellä kuvattujen kolmen ravintopilarin lisäksi. Arkena syön useimmiten opiskelijaravintolassa ja popsin pähkinöitä ja hedelmiä tasaisin väliajoin. Välillä nälkä pääsee yllättämään, mutta yleensä onnistun aikatauluttamaan päivittäiset ateriani/välipalani 3–4 tunnin päähän toisistaan.

98 päivää Helsinki City Runiin

8,4 juoksukilometriä

22,57 / 400 kulutettua BM:ää (11 513 kcal)

3,43 BM:ää jäljessä päivittäisestä tavoitteesta

Ravinto ja minä

Tänään iltapalamysliä koostaessani mieleeni pälkähti idea rooibos-teen juomisesta. Ajatusketju oli jotakuinkin seuraavanlainen: "Hmm, vois juoda teetä, kun ei ole pitkään aikaan tullut juotua. Teen juominen tekee varmasti hyvää (keholle ja mielelle). Voisikin tässä joku aamupäivä juoda myös vihreää teetä pitkästä aikaa."

Pehmeän pähkinäinen punapensastee.

Missään kohtaa tätä ajatusketjua ei käynyt mielessä, että tee on hyvää/maistuu hyvälle. Toki aineen maku on ollut yhtenä kriteerinä, kun olen sitä kotiini ostanut, mutta maku tuntuu painavan melko vähän vaakakupissa päättäessäni juoda teetä.

"Ruoka on minulle polttoaineitta."

Tämä kaikki sai minut ajattelemaan, miten yritän syödä ja koostaa ruokavalioni. Ruoka on minulle polttoaineitta. En tavoittele aamupuurollani kulinaristisia elämyksiä – tärkeintä on, että tulen täyteen energiaa ja suojaravintoaineita.

Ihminen on sitä mitä hän syö. Siksi pyrin siihen, että ravintoni on mahdollisimman ekologista ja eettistä. Ruoan maittavuus on tietysti henkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, mutta yllä kuvailtu suhteeni ravintoon saa puuronkin maistumaan hyvältä.

Olkoon tämä alustus tuleville ravintokirjoituksille. Mitään leipomisartikkeleita tai juttuja seitsemän ruokalajin illallisista tänne tuskin tulee. Tulen kirjoittamaan mietteitä asioista, jotka vaikuttavat ravintosuhteeseeni ja saatan jakaa joitain mutkattomia ruokareseptejä. Olen tietysti avoin ehdotuksille ja kysymyksille, jos joku blogin lukijoista niitä uskaltaa esittää.


104 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

14,92 / 400 kulutettua BM:ää (7 608 kcal)
4,08 BM:ää jäljessä päivittäisestä tavoitteesta

Kankea katsantokanta kuntoiluun?

Olen miettinyt tavoitettani kuluttaa 400 hampurilaisen kalorit aktiivisella liikunnalla vuonna 2013. Minulle tuo tavoite tuntuu sopivan, koska pidän numeroista. Viikossa tai edes kuukaudessa en välttämättä näe mitään näkyvää kehitystä ruumiinrakenteessani tai kunnossani, mutta treenisyketietojen lataaminen nettiin, kuvaajien vertailu ja kalorien laskeminen antaa kuitenkin tunteen jatkuvasta edistymisestä. Olen liikuntanörtti, joka kerää kaloritasoja ja kuntopisteitä.

Ajattele suuresti

204 000 kilokalorin kulutus vuodessa on myös tarpeeksi suuri ja haastava. Ainakin vielä näin alkuvuodesta, se tuntuu juuri ja juuri mahdolliselta, kuitenkin sopivan saavutettavalta ettei apatia iske ja pyyhe lennä kanveesiin.

Tavoitteen suuruus myös mahdollistaa välitavoitteiden luomisen. Treenikertojen suunnittelu ja aikataulutus jäntevöityy, kun pilkon 400 bigmäkkiä viikko- ja päiväannoksiksi. "Mun on treenattava ("pelattava") tänään vähintään 30 minuuttia, jotta saavutan vaaditun kaloritason. Muuten jään jälkeen."

Tavoitteen saavuttaminen vaatii keskimäärin lähes neljän tunnin liikuntakiintiön täyttämisen viikottain. Se on sopiva määrä siinäkin mielessä, että ainakin minä haluan yksipuolisen kuntoilun sijaan hikoilla monipuolisesti. Tällä hetkellä yritän saavuttaa kaloritasot kotona tehtävällä Kemme Fitnessin kiertoharjoittelulla ja lähinnä sisäsoudusta koostuvalla, isoja lihasryhmiä aktivoivalla, kestävyysliikunnalla. Kevättä kohden pyrin haastamaan kehoani vieläkin monipuolisemmin ja viettämään suuremman osan treeniajasta ulkona.

Pieni on kaunista

Kaikille minun tapani kuntoilla ei tietenkään sovi. Lisäksi edellisestä kirjoituksestani saattoi saada kuvan, että en arvosta hyötyliikuntaa. Näin ei kuitenkaan ole. Valitsen edelleen portaat hissin sijaan. Haastettani varten ei ole kuitenkaan mielekästä pitää sykemittaria jatkuvasti rinnan ympärillä tai arvioida muuten rappukäytävissä rehkimällä kulutettua kalorimäärää.

Jos tuntuu, että aika ei riitä kolmen vartin treeniin tai muita tekosyitä löytyy roppakaupalla, niin kannattaa tsekata seuraavat artikkelit. Zen Habits pyrkii päivittämään koko kuntoilun konseptin tälle vuosituhannelle The New Rules of Fitness for 2013 -artikkelillaan.

Joogaamisenkaan ei tarvitse olla pelkästään ylimaallista levitoimista, vaan sillä voi ehkäistä selkä- ja niskavaivoja työpäivän lomassa. Yoga at Your Desk: Back, Shoulders, and Hips -artikkeli antaa siihen hyvät ohjeet. Työpäivän aikana voi myös edistää juoksuharrastustaan Making Work Work for Your Running -artikkelin vinkeillä.

Miten sinä suhtaudut liikuntaan ja hyvinvointiin? Ehkä asenteita voisi muuttaa uuden vuoden kunniaksi?


108 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

12,78 / 400 kulutettua BM:ää (6 516 kcal)
3,22 BM:ää jäljessä päivittäisestä tavoitteesta

400 BigMac-hampurilaista vuodessa

Keksin tänään uuden tavoitteen vuodelle 2013, jotta blogi ja motivaationi ei kuolisi lopullisesti vaikka juoksu ei olekaan kulkenut viime aikoina. Idean sain eräältä partioveljeltäni, jonka Movescount-päivitykset täyttävät uutisvirtani sosiaalisessa mediassa lähes päivittäin.

Sosiaalista mediaa parhaimmillaan?

"Vuonna 2013 tavoitteenani on kuluttaa aktiivisella liikunnalla energiaa 400 Big Mac -hampurilaisen sisältämän kalorimäärän verran."

Tein pikaisen tutkimuksen kyseisen tuotteen ravintosisällöstä. Jos tuotteen valmistajaa on uskominen, niin edellä mainitun hampurilaisen suomalainen versio sisältää 40 kilokaloria vähemmän jenkkivastineeseen verrattuna. Ei ihme, että jenkit ovat lihavia. Tavoitettani varten päädyin käyttämään suomalaisen tuotteen 510 kilokalorin energiasisältöä.

Jenkkiversio maailmankuulusta hampurilaisesta. (Kuva: Evan Amos)

Loin treenitaulukkooni muutaman sarakkeen ja kentän lisää, jotta pysyn laskuissa. 204 000 kilokalorin polttaminen aktiivisella liikunnalla tuntuu järjettömän suurelta määrältä. En aio laskea mukaan rappusissa kävelyä tai muutakaan päivittäistä hyötyliikuntaa. Summaan ei myöskään sisälly treenien jälkipoltto, vaan pysäytän ajanoton ja laskurin heti treenin jälkeen.

Toki Kemme Fitnessin tapaisessa HIIT-kiertoharjoittelussa tulee hieman hengähdystaukoja treenien aikana. Toisaalta olen sykemittarini armoilla, joka arvioi kalorikulutuksen ikäni, paino(indeksi)ni sekä treenin keston, sykkeen ja happivelan avulla.

Päästäkseni vuoden BM-tavoitteeseen, niin laskujeni mukaan päivittäisen liikunta-annokseni pitäisi olla 30 minuuttia soutua peruskestävyystasolla tai 25 minuuttia sykkimistä kiertoharjoittelun parissa. Jos jaan viikottaisen liikuntatarpeeni viiteen treenikertaan, tulisi minun liikkua noin 45 minuuttia kerrallaan.

Tästä lähin jokainen blogikirjoitukseni sisältää lisää lukuja. Tällä hetkellä olen keskikulutustavoiteestani hieman jäljessä. Treenimäärää, -kestoa ja -intensiteettiä pitää siis lisätä entisestään, jotta loppuvuodeksi jää varaa palautua mahdollisista sairastumisista tai loukkaantumisista.

Alright, let's do it!

118 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

4,8 / 400 kulutettua BM:ää (2492 kcal)
1,1 BM:ää jäljessä päivittäisestä tavoitteesta