lauantai 29. joulukuuta 2012

Uudenvuodenlupauksen vahvistaminen

Vaikka en ole kahteen kuukauteen juossut periaatteessa metriäkään, niin osallistumiseni toukokuun Helsinki City Run -tapahtumaan on yhtä askelta lähempänä. Ilmoittauduin tänään sitovasti juoksuun ja maksoin 37 euron osallistumismaksun.

Toukokuun puolimaratonin ilmoittautumisvahvistus

HCR:ssä starttaan 2:20 tavoiteajan ryhmässä, vaikka varsinaista tavoiteaikaa minulla ei olekaan. Puolimaratonin lisäksi kevään juoksukalenteriin tuli yllättäen 21.4. Laajalahden ympäri juostava 17,4 kilometrin Länsiväylä-juoksu, johon työkaverit tänään (perjantaina) minut yllyttivät osallistumaan.

Onpahan nyt ainakin tapahtumia, joita varten treenata ja pukea pukinkontista tulleet nopeat Asicsen juoksutrikoot.


126 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Ylösnousu

Kaksi viikkoa sitten meni fyysisesti hyvin. Yliopistokurssieni päätöstenttien lähestyessä sain kirjattua sykemittariini viisi treeniä kuuden perättäisen päivän aikana. Sitten piti nukkua univelkoja pois ja tehdä muutama 9-tuntinen työpäivä. Sitten oli työpaikan pikkujoulut, jonka jälkeen piti nukkua lisää.

Lopuksi äkkipikainen yrjökuumetauti kampitti minut vessan lattialle ja takaisin sänkyyn. Sitten piti etsiä muutama päivä kadonnutta ruokahalua. Sitten...

"Huomenna, huomenna..."
“The character of a man is not measured in how he handles his wins but what he does with his failures.”
Edellisenä iltana katsomani Undefeated-dokumentti ja edellä mainitut inspiroivat CF-videot eivät olleet ilmeisesti tarpeeksi, vaan tarvitsin kaverin suoran läpsäisyn vasten tietokoneruutuani. Sisuuntuneena palasin hikoilun pariin K-Basicin ensimmäisellä kymmenminuuttisella kiertotreenillä, joka seitsemän viikkoa sitten sai jalkani tutisemaan. Huomenna (tänään) aion mennä soutamaan, aaton varaan syömiselle ja läheisille ja 25. päivä palaan Kemmen pariin. Eiköhän se taas tästä.


132 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Kimppakivaa

Rakas treenipäiväkirja,

ohessa on otteita seikkailuistani kuluneilta kahdelta viikolta. Vasemman jalkaterän sisäsyrjän/jalkapohjan (rasitus?)vamma on estänyt juoksutreenin, mutta olen ollut fyysisesti aktiivinen muiden lajien parissa. Ennakkoluuloton kokeilunhaluni on johdattanut minut löytämään kehostani aivan uusia puolia.

Soutaa, huopaa

Antauduin rytmikkään liikkeen vietäväksi. Hetken aikaa lantiomme liikkuivat samaan tahtiin. Synkronoitu sinfonia sai minut hengästymään ja pian sykemittarini piippaukset muistuttivat minua palaamaan aerobiselle tasolle. Aktin jälkeen takapuoltani kivisti, mutta hyvällä tavalla.
Sunnuntaisesta sisäsoututreenistä on muodostunut jo perinne  – jos neljässä viikossa sellainen ylipäätään ehtii syntyä. Kahtena kertana neljästä minulla on ollut ilo soutaa Vahva-Lassin* kanssa. Vahva-Lassi treenaa helmikuista Finlandiahiihtoa varten ja on kokenut kirkkovenesoutaja.

Soutu kehittää hyvin suuria lihasryhmiä ja kestävyyttä, ja olenkin oppinut pitämään siitä. Vaikka molemmat meistä ovat melko vähäpuheisia, niin vieressä huohottava ja soutava partneri piristää muuten niin meditatiivisen monotonista soutuharjoittelua. Suosittelen. <3

Badminton Romance

Jean-Baptiste Chardin, Tyttö ja sulkapallo, 1741
Aidoista sulista tehdyssä pallossa on ohuella nahalla päällystettyyn, korkista valmistettuun nuppiin liimattu 16 hanhen- tai ankansulkaa.
En keksinyt sulkapalloon mitään muuta eroottisesti latautunutta introa, kuin ylläolevan suoran lainauksen Wikipediasta. Sänki-Markus houkutteli minut parikseen pelaamaan sulkapalloa. Tunnin edestakainen läiskiminen osoittautui hauskaksi vauhtikestävyystreeniksi – kiivas tahti sai hien virtaamaan ja punan poskille.

Kipeytyneelle jalalle sulkapalloilu ei tehnyt hyvää, joten ennen ensi kertaa pitää kuntouttaa jalka kunnolla.

Ensimmäistä kertaa ryhmässä

Miellyttävä naisääni kehottaa hengittämään syvään ja kuuntelemaan omaa kehoa. En uskalla vastustella, koska ympärilläni makaa jo muita keskittyneitä ihmisiä. Aluksi tunnen pientä kipua ja kireyttä, mutta pian kehoni valtaa lämmin väristys.
UniSportin tarjoamat ryhmäliikuntatunnit tuovat uutta eloa elämään. Uskaltauduin veljeni kanssa Kumpulassa järjestetylle Venyttely ja kehonhuolto -tunnille, joka osoittautui yllättävän intiimiksi himmennettyine valaistuksineen.

Hyvän (ja kokeneen) ystävän kanssa on helppo kokeilla jotain uutta ja pitää kiinni treenikerroista. Pelkkä toisen läsnäolo sähköistää tunnelmaa ja motivoi minua yrittämään kovemmin. Aion jatkossakin sopia treenitreffejä tuttujen ja miksei myös tuntemattomien kanssa.

xoxo

Eetu

*tekstissä esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu lisäämällä niihin maskuliininen etuliite.


146 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

tiistai 27. marraskuuta 2012

Lukutoukan kuntopiiri

Koska viime aikoina varsinainen juoksutreeni on madellut vasemman jalkapohjan/holvikaaren kivun/rasituksen takia, niin olen ryhtynyt lukutoukaksi. Olen aina ollut äärimmäisyyksien mies, jos jostain innostun, niin sitten innostun täysillä.

Tällä hetkellä juoksua ja siihen liittyvää tietoutta pitää elää, hengittää ja lukea. Lokakuun lopussa tekemä juoksulupaukseni onkin tyrmännyt opiskeluhaluni melko voimakkaasti. Anyways, ohessa katsaus tänä vuonna lukemistani urheiluun/liikuntaan liittyvistä kirjoista.

Armstrong: "It's Not About the Bike" & McDougall "Born to Run"

Lance Armstrong

En ole montaa (urheilija)elämäkertaa lukenut, mutta tämä on niistä koskettavimmin ja parhaiten kirjoitettu. Lance Armstrongin Nike -mainos saa vieläkin ihoni kananlihalle, vaikka hänen sloganinsa on saanutkin surullisen merkityksen. Toisaalta olen myös onnekas, koska ehdin lukea tämän kesällä, ennen Armstrongin lopullista doping-tuomiota. Kirjan ahmimiseen meni vain juhannusviikonloppu, niin hyvä kirja (tai kuiva juhannus) oli!

Christopher McDougall

Toinen veljeltäni lainattu kirja (Armstrong oli ensimmäinen), joka räjäytti vuonna 2009 potin ja teki paljasjalkajuoksemisesta muotia. Luettani tämän elokuussa, olin niin innoissani, että kävin jopa kerran juoksemassa Viikin metsissä. Lopulliseen juoksuharrastuksen aloitukseen tarvittiin kuitenkin muutama muu katalyytti.

Christopher McDougallin nettisivut: chrismcdougall.com

Jurek "Eat & Run" & Roll "Finding Ultra"

Scott Jurek

Vegaani vuodesta 1999, Spartathlonin kolminkertainen ja Western States Endurance Runin seitsenkertainen voittaja sekä USA:n 24 tunnin juoksumatkan ennätyksenhaltija (266,01 kilometriä). Viimeistään viime viikolla, luettuani hänen elämäkertansa, Scott Jurekista on tullut idolini.

Scott Jurekin nettisivut: scottjurek.com

Rich Roll

Lupaava uimarinalku Stanfordin yliopistossa 80-luvun lopulla, alkoholisoitui ja pääsi lopulta kuiville vuonna 1998. Täyttäessään 40, vuonna 2006, Rich päätti laittaa elämänsä uusiksi. Lyhyiden ruokavaliokokeilujen jälkeen päätyi vegaaniksi ja innostui treenaamaan.

Osallistui vuosina 2008 ja 2009 kolmipäiväisiin Ultraman -triathlonkisoihin ja vuonna 2010 kiersi yksikätisen ystävänsä kanssa viisi Ironman-triathlonin mittaista matkaa viidellä eri Havaijin saarella viikossa. Sain juuri sunnuntaina luettua Finding Ultran loppuun. Varsin hengästyttävää ja mukaansatempaavaa luettavaa tämäkin, valoi uskoa liikuntaharrastuksen aloittamiseen myöhemmällä iällä.

Rich Rollin nettisivut: richroll.com

Lisäluettavaa loppuvuodeksi

Jotta voin jatkaa opiskeluni laiminlyömistä jatkossakin poimin edellä mainituista teoksista kirjoja, joihin voin tutustua lepopäivinä. Ohessa lista muillekin kirjan sivuja kuluttaville liikkujille. Ferrissin 4-Hour Work Weekkiä lukuun ottamatta kaikki kirjavinkit on poimittu Eat & Runin sivuilta. Ferrissin nimeen vannoo Rich Roll, joka sai inspiraatiota kirjasta treenaamisen ja työn yhteensovittamiseen.

  • Alpa V. Patel, Leslie Bernstein, et al. "Leisure Time Spent Sitting in Relation to Total Mortality..."
  • Andrew Weil "Spontaneus Healing"
  • Bernd Heinrich "Why We Run: A Natural History"
  • Colin Fletcher "The Man Who Walked Through Time"
  • Dan Millman "Way of the Peaceful Warrior"
  • Eckhart Tolle "The Power of Now"
  • George Sheehan "Running and Being: The Total Experience"
  • Howard Lyman "Mad Cowboy"
  • Jack Heggie "Running with the Whole Body"
  • James Shapiro "Meditations from the Breakdown Lane"
  • James Shapiro "Ultramarathon"
  • John Annerino "Running Wild: An Extraordinary Adventure of the Human Spirit"
  • John Douillard "Body, Mind, and Sport"
  • John Stevens "The Marathon Monks of Mount Hiei"
  • Kenneth Kamler "Surviving the Extremes"
  • Miyamoto Musashi "The Book of Five Rings"
  • Mollie Katzen "Moosewood Cookbook"
  • Peter Nabokov "Indian Running"
  • Rob Schultheis "Bone Games"
  • Tim Noakes "Lore of Running"
  • Timothy Ferriss "The 4-Hour Work Week: Escape the 9-5, Live Anywhere and Join the New Rich"
  • Wendell Berry "The Unsettling of America"

158 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä

torstai 22. marraskuuta 2012

Vihreää propagandaa

Olen tällä viikolla töissä saliavustajana Messukeskuksessa järjestettävillä Operatiivisilla päivillä. Eilen näin MRI- ja gorekuvia rintasyövistä ja tänään torstaina kuulin muun muassa esitelmän "Sairaalloisen lihava synnyttäjä: 'anestesiologinen painajainen'" sekä sen, että Ouluun oli pitänyt tilata Ameriikoista erikoismalli, kun normaali 170 kiloa kestävä operointi/synnytystaso ei olisi kestänyt erästä ronskin kokoista mammaa.

Let food be thy medicine

Oheisesta introsta päästäänkin kätevästi kirjoituksen varsinaiseen aiheeseen. Keksin tänään työmatkalla kuunnella No Meat Athleten podcasteja, joista bongasin muun muassa Forks over Knives-jenkkidokkarin.

Bulgur-tomaatti-avokado-mungpapu-salaatti

Töiden jälkeen itupäissäni päätin katsoa kyseisen dokkarin, kun se sattui löytymään opiskelija-netflixin tarjonnasta. Turha tässä on enempää mouhota asiasta. Antaa dokumentin saarnata puolestani, jos/kun haluatte sen katsoa.

Sen vain sanon, että tämän viikon kokemusten ansiosta olen entistä painokkaammin kasvi- ja peppumiehiä.

Now playing: Forks Over Knives - Official Trailer (@ YouTube)


163 päivää Helsinki City Runiin
8,4 juoksukilometriä